Pian on lokakuukin lusittu ja kohta varmaan uskallan sanoa, että vauva syntyy "kuukauden kuluttua", kun tässä vielä tyydyn ilmaisemaan lasketun ajan olevan "puolentoista kuukauden" päässä.

Tänä aamuna sentään oli herätessä ihan mukava olo, viime yön nukuin aika hyvin. Toissayöstä kun ei voi sanoa samaa, kun poika valvotti ja kitisi pitkin yötä ja muutenkin heräilin tämän tästä silloinkin, kun poika olisi ollut rauhassa. Onneksi sentään kesäajasta talviaikaan siirtyminen sujui meillä iisisti, kun jo pari päivää ennakkoon rupesin myöhäistämään pojan päivärytmiä. Vaikka minusta tuollainen kellojen siirtely on ihan turhaa touhua, miksei samantien jämähdetä pysyvästi kesäaikaan, niin saadaan sitten kesällä se kesäaikaan siirtymisen tuoma hyöty. Vaikka onko sekään hyöty niin merkittävä - kesällä kun on joka tapauksessa valoisaa ja talvella joka tapauksessa pimeää, niin että yhden tunnin muutos kellonaikaan näkyy lähinnä vain pienen ajan sen jälkeen, kun kelloja on siirretty.

No, eiköhän tämä hyvän olon tunne häivy iltaan mennessä... Aina iltaisin on niin ahdistavan pinkeä tunne vatsassa, etten tiedä, miten päin sen kanssa oikein olisi! Ärsyttää, kun heti rintojen alta maha ponkaisee "pystyyn" niin, että rintojen alusta hikoaa ja kuumottaa. Ostin viime viikolla uudet rintsikat, vanhat kun alkavat olla joko ihan hirveän näköisiä taikka sitten pieniä. Kaupassa liivit tuntuivat kivoilta ja näyttivät hyvältä, mutta kun kotona puin ne ylleni, totesin pian, että en minä näitä pystykään käyttämään. Liivien reuna hiersi inhottavasti tissien alle, kun mahakumpare alkaa tosiaan heti tuosta rintojen alta. Täytyy siis tyytyä käyttämään yksiä ikivanhoja ja kulahtaneita liivejä, joskin niitäkin käyttäessä tekee koko ajan mieli vähän raapia ihoa rintojen alta. Mutta sama kai se, mitä seksintappajia tässä vetää ylleen, ei tässä raskaudessa muutenkaan ole ollut mitään seksiä enää tapettavaksi asti :(

Viime kirjoituksessa mainitsin, miten toivon Retafer-kuurin tuovan vähän eloa vatsan toimintaan. Arvatkaa vaan, tapahtuiko näin??? Esikoista odottaessa sain tuosta valmisteesta kauheat vatsanväänteet ja maha oli löysällä, ja tottakai nyt, kun toivoisin tuota samanlaista vaikutusta, niin mitään ei tapahdu! Aargh! Tai no, pari yötä takaperin heräsin aamuviideltä järkyttäviin vatsan kouristuksiin ja ajattelin, että niinpä tietysti, tottakai se maha sekoaa juuri kesken unien. Koko päivän vatsassa pulisi ja pörisi, ja lopulta pitkästä aikaa sain suorittaa sellaisen täysistunnon, jolla ei mikään otsasuoni ollut vaarassa poksahtaa, mutta samana päivänä myös mies valitti mahaansa ja poikakin oli sangen tuottelias hajupommittaja, eli en nyt oikein tiedä, oliko meillä vain joku pikku pöpö koko porukalla. Tuon jälkeen kun vatsani toiminta on ollut yhtä pysähtynyttä kuin ennen Retaferin popsintaakin.

Hohhoijaa, kyllä on elämässä jutunaiheet vähissä, kun tekee mieli rivitolkulla jaaritella jostain suolen toiminnasta :D Lukijatkin (onkohan niitä yhtäkään???) varmasti riehaantuvat näin kiintoisasta tekstistä.

Jos vaikka tähän loppuun laittaisi sitten muuta, kuin p*skapuhetta. Jo tuossa jokunen päivä sitten olin huomaavinani, että ihankuin navasta kiipeäisi vatsaa pitkin ylös hento juova. Eilen kävin saunassa ja olin entistä varmempi havainnostani: linea negra taitaa taas ilmestyä vatsani koristeeksi! Lisäksi vatsaani on ruvennut "koristamaan" raskausarvet. Ensimmäisessä raskaudessa säästyin niiltä aika hyvin, vain ihan lopuksi jokunen rantu ilmaantui aivan navan ympärille, mutta nyt nuo vanhat arvet ovat entistäkin loistokkaampia ja myös uusia on tullut samoille seuduille. Mutta onko tuo nyt ihme, kun maha on tämmöinen jättimöykky. Ties millainen seepra minusta vielä ehtii tulla seuraavan (puolentoista) kuukauden aikana!