Tänään kävin sitten jo toistamiseen ylimääräisessä ultrassa, kun neuvolassa oltiin sitä mieltä, että vauvan koko olisi hyvä tarkistaa.

Ihan mukava käynti, onhan se näin malttamattomana hätähousuna kiva päästä näkemään tuota pikkukaveria vielä ylimääräisenkin kerran ja sukupuolesta ei ole todellakaan epäilystä, kyllä se poika on!

Mutta sitten varsinaiseen asiaan, miksi siellä ultrassa ylipäätään kävin. Vauvan painoarvioksi annettiin tällä hetkellä noin 3,2 kiloa. Laskettuun aikaan mennessä paino olisi suunnilleen vähän vajaat 4 kiloa, ja vaikka laskettu aika ylittyisikin, vauvan painon ei pitäisi kovin pahasti neljää kiloa yrittää. Lantiossa on kuulemma sopivasti tilaa, eli eipä tässä sitten muuta, kuin odottelemaan synnytyksen alkamista.

Ja kuulemma synnytys voikin alkaa periaatteessa koska vaan, sillä viikon takaisesta neuvolalääkärikäynnistä kohdunsuullakin oli tapahtunut edistystä: nyt oli avoinna sentin verran ja pehmennyt, ja vauvakin oli jo laskeutunut alas. En siis aivan väärässä ollut, kun pohdiskelin vatsan muuttuneen jotenkin roikkuvammaksi. Ja ehkä ne alakropan kipuvihlaisutkin johtuivat vauvan painumisesta alemmas? Tiedä häntä, sillä tänään noita vihlaisuja ei ole tuntunut juuri lainkaan!

Ihanaa, kun kerrankin on ollut ihan miellyttävä päivä! Olo tosin voisi olla parempi tämän flunssan suhteen. Kurkkukipu on hellittämässä, mutta nuha sen sijaan pahenee ja pää tuntuu inhottavan raskaalta. Otin orastavaan päänsärkyyn pari parasetamol-tablettia, mutta eipä niistä mitään hyötyä ollut. Kyllä tuli kunnon Buranaa ikävä! Lisäksi istuskelin hetken nojatuolissa piikkimatto niskan takana, mutta olo ei siitä kyllä juurikaan letkeämmäksi tullut.

Seuraavaksti taidan testata, olisiko yöunilla jotain parantavaa vaikutusta! Vai onko aamulla herätessä pää entistä enemmän jumissa...